Tyhjä pää

Eestin Viru-Nigulan pitäjän koulun puistokäytävä

Mitä voi kirjoittaa, kun pää on ihan tyhjä? Se ei tarkoita, etteikö sydän olisi täysi. Blogeja ajatellen kesä taitaa olla mahdollisimman huono aika kirjoittaa. Tämän "bloggerin" tilastot kertovat, että toukokuussa on ollut sivuilla yli 200 kävijää, mutta silti ainokaista toukokuussa kirjoittamaani "Silmu"-blogia on luettu vain 16 kertaa- muka! Sen verran sitä on kunnianhimoa, että alkaa ärsyttää vähän. Miksi ihmeessä kirjoittaa, jos ei kukaan lue? Sitten hiipi sisään karmea ajatus: "Mielenkiinnottomia sepustuksia! Ymmärrä lopettaa ja käytä aikasi johonkin hyödyllisempään."

Nyt onkin suunnitteilla eräs muu kirjoitusprojekti, josta blogikin saattaa kyllä saada uutta tuulta siipiensä alle.

Silti: Elämä on ihanaa! Joku sairastava kirjoitti juuri tuolla fb-sivullaan, että terveyttäkin osaa arvostaa vasta kun sen menettää." Iloitkaamme siis jokaisesta päivästä, pitäkäämme huolta toisistamme. Nauttikaamme puutarhasta, lintujen laulusta, heräävästä elämästä.

Jos huomaamme tekevämme virheitä tai unohtavamme asioita, annetaan anteeksi itsellemme ja myös toisillemme. Eletään siis ihmisiksi- kiitollisina kaikista elämän lahjoista.