torstai 9. marraskuuta 2017

Hämmentynyt

Tämä elämä hämmentää minua. Vai onko parempi sanoa: tämä aika ja ihmisten mielipiteet ja tapa esittää asioita on hämmentävää ja vaikeasti käsiteltävää. Rintamalinjoja alkaa olla liikaa. Välillä on hyvä olla sellaisessa porukassa, jossa vain ollaan hiljaa tai tehdään jotain yhdessä. Tänäänkin oli mukavaa käydä vesijumpassa, jossa esille ei totisesti noussut mieltä kuohuttavia asioita, vaan altaan vesi vain kuohahteli, kun siellä ponnistelimme "pötkylöiden" avulla jumpaten. Pukuhuoneessakin sai kokea täydellistä solidaarisuutta, kun vieläkin hiljaisina yritimme vetää alusvaatteita ylle  nihkeän ihon pistäessä mukavasti kampoihin.
Tänään ajauduin kuitenkin tilanteeseen, jossa ihan mukava ihmisen alkoi estoitta ja rajoituksitta solvata maahanmuuttajia, siis kaikkia heitä. Olin hämmentyneenä hetken aivan  hiljaa, mutta sitten oli pakko kertoa omista ajatuksista. Tuli siinä sitten kehuttua myös yhteisvastuukeräys yhtenä pienenä keinona "auttaa niitä sinne, ettei niiden tarvitse tulla tänne". Tuollaiset kohtaamiset ovat hämmentäviä. Kurjinta on omalta kannalta se, ettei itsellä ole yllättävissä tilanteissa riittävää tietoa näistä esim. maahanmuuttajia koskevista kysymyksistä. Vaikea tietysti ollakin, kun jokaisen tarina on erilainen. Niputtaminen riepoo mieltä. Eiväthän kaikki ole raiskaajia tai rikollisia. Ja periaatteessahan varmasti jokainen on sitä mieltä, että ihmisen on parasta elää omassa kulttuurissaan ja elinympäristössään jos vain olosuhteet sen sallivat.

Eiköhän sitä toisista välittämistä tulisi opetella ja koetella näissä lähi-ihmissuhteissa, pitää huolta heistä, jotka on lähellemme annettu. Mutta silmät ja korvat pysykööt auki niin, että osaamme ymmärtää edes hitusen myös kaukana eläviä veljiämme ja sisariamme. Niin kuin em. ystävälle yritin vähän naivisti selittää:  "Emmekö voisi ajatella, että tämä koko maailma on kuin suuri laiva. Me olemme kaikki siinä isona perheenä. On tärkeää, että jokaisella olisi tässä laivassa  hyvä matkustaa."

Aivan hirveää idealismiahan tuo on. Luther taisi olla oikeassa. Viime sunnuntain saarnassa kuulin, että hän vaati aikoinaan vallanpitäjiltä lainsäädäntöä, jossa esim. veroilla pitää turvata kaikille mahdollisuus  koulutukseen ja terveydenhoitoon. Ihminen kun on luontojaan syntinen. Häneltä ei  näin ollen voi odottaa hyviä tekoja niin, että pelkästään ihmisen laupeuden varassa myös heikommassa asemassa olevilla olisi mahdollisuus hyvään elämään. MOT.

Tämä oli tuiki tavallinen päivä, joka herätti paljon ajatuksia ja vielä enemmän tunteita. Siunaan itteni ja meen maate  :)

(Kuvat ovat miehen kamerasta, ikivanhoja. Ne eivät varsinaisesti liity juttuun.)
Mies teki joskus maalausten jämäpaloista taulun



Lappajärvi myrskysäässä