torstai 17. maaliskuuta 2016

Naamioiden takana?



Pankkiryöstäjä tai terroristi vetää päähänsä kaiken peittävän hupun. Vain hengittämiseen ja näkemiseen tarvittavat aukot rikkovat täydellisen kasvottomuuden. Kun et halua tulla tunnistettavaksi, peität itsesi. Pimeä peittää ilman naamiotakin. Siksi toisten mielestä on turvatonta kulkea pimeässä. Siellä voi vaania mitä tahansa pelottavaa. Toiset taas rakastavat pimeää samasta syystä. Pimeässä voin kulkea niin ettei kukaan näe. Valo paljastaa minut, pimeä peittää.

Tavallisena arkenakin haluamme piiloutua. Piiloutumisen syitä ja tapoja on monia riippuen tilanteesta ja ihmisen tarpeesta kätkeä jotakin aitoa ja omaa. Huonosti nukkuneena yritän kätkeä väsymyksen merkkejä silmänalusvoiteilla. Sipaisen huulikiiltoakin huulilleni näyttääkseni pirteämmältä. Haluan peittää todellisuuttani. On tärkeää, mitä ihmiset minusta ajattelevat.

Poliitikot kätkeytyvät niin hienojen ja ympäripyöreiden sanojen taakse, etteivät ihmiset ymmärrä mitä he sanovat ja mistä oikein on kyse. Kun on kysymys ihmisen elämän välttämättömyyksistä, tuntuvat poliittisten pelien pelaamiset todella pahalta. 
Ja se vasta paha juttu onkin, jos joutuu peittelemään oman perheen sisällä olevaa ongelmaa valehtelemalla. Suojelu vie usein ongelman aiheuttajaa vain  syvempään ahdinkoon. Lopulta elämä kuitenkin tapahtuu. Totuus tulee päivänvaloon. Ja totuus tekee vapaaksi, niinkuin Iso Kirjakin sanoo.

Toisaalta me tarvitsemme roolejamme ja naamioitamme. Mutta elämä on raskasta, jos joudun jatkuvasti elämään valheessa. Itsetuntoni kieroutuu, masennukseni syvenee, riippuvuuteni lisääntyy.

Totuus tekee vapaaksi. Itse osallistun parhaillaan ryhmään, jossa etsitään ovia muutokseen. Pienestä ryhmästämme on tullut läheinen, koska luottamuksen ilmapiirissä olemme voineet pudottaa naamioitamme ja katsella omaa ja toistemme elämää niin avoimin silmin ja aistein kuin se itse kullekin on ollut mahdollista. Olen siitä hyvin kiitollinen. On mielenkiintoista huomata, miten samanlaisia me ihmiset olemme lähtökohdistamme huolimatta.
Laupias Jumala on kanssamme. Hän on ollut kaikista kiusatuin ja kärsinyt ihmisen osan katkeraan loppuun asti.

Hiljainen viikko alkaa aivan pian. Totuus lyödään ristille, mutta Totuus murtautuu kuoleman kahleista. Pääsiäinen koittaa eläville ja kuolleille, naamioituneille ja murtuneille, jokaiselle.