lauantai 23. marraskuuta 2013

Makeata marraskuuta

Marraskuun pimeyttä on valaissut nauru, ilo ja ihmisten välinen yhteys. Nyt on kirjoittajalla valinnan vaikeus. En tiedä, mistä kirjoittaa, kun blogistin ensimmäinen sääntö on, että kirjoituksen tulee olla lyhyt. Aloitan.
    Ilo on puhdas jääkaappi. Sen järjestystä ja puhtautta katsellessani mietin, miten vähän aikaa johonkin työhön kuluu, kunhan tartun toimeen. Ilo on myös puhdas kylpyhuone. Aikaa siivoamiseen meni enemmän ja miestäkin tarvittiin pyykkikoneen siirrossa apuun, mutta tyytyväisyys ahkeroinnin jälkeen oli taattu. Ilo on myös pyjamapäivä, jota tänään vietämme. Vihdoinkin aikaa toisillemme ja rauhalliselle oleilulle. Pyjamapäivä ei kyllä ole ihan totta. Kävimme "kökkälounaalla" leirikeskuksessa. Talkoovoimin aikaansaatu makoisa lounas vapautti pyjamapäiväläiset ruuanlaiton vaivasta ja samalla tuimme Nummijärven kyläkirkon ulkoverhoilun uusintaa vaatimattomalta osaltamme. Oli ilo nähdä hymyileviä kasvoja. Oli hyvä myös kuulla ikonimaalaaja Liisa Viertolaa, ja nähdä hänen puhutteleva Jumalanäidin ikoninsa, jonka hän lounaan yhteydessä lahjoitti seurakunnalle.
   Suurin marraskuinen ilo on kuitenkin uusi runokokoelmani "Harmaa säteilee". Kannen kuvitus on graafikko Elina Warstan taiteilema. Kiitos vielä, kultainen Elina!  Olen kirjasta lapsellisen onnellinen ja kiitollinen. Maanantainen julkistamistilaisuus kirjastossa oli huippua. Ihmisiä tuli ovesta lisää ja lisää. Olin ihan "Hoo Moilanen" jo väkimäärästä.  Kustantajan edustaja, ArtboxIrjan omistaja, myi kirjoja. Itse keskityin vieraisiin (tuttuihin) ja kerroin siitä, miten runoni syntyvät. Vuorotellen miehen kanssa joitain niistä luimmekin.  Miehen pistämätön huumorintaju piristi mukavasti tilaisuutta. Itsekin liikutuin laulusta, jonka hän  musiikkiopiston opettajan Katalin Berkiné Kothencz´in  säestyksellä lauloi. Teksti oli vanhin kirjan runoista, ja sävel jo edesmenneen kanttorimme Esko Latva-Laturin käsialaa. 
    Makeimmat naurut on silti naurettu parisuhdetapahtumissa. Kannattaa tutustua vaikka netin kautta esimerkiksi "Parisuhteen palikoihin"( www. parisuhteenpalikat.fi) ja lähteä mukaan johonkin tapahtumaan. Avioparien ongelmat ovat yksilöllisiä, mutta paljossa toistensa kaltaisia. Miehet kun edelleen ovat Marsista ja naiset Venuksesta. Kun tuikitavalliset parit kouluttaessaan pariskuntia vaikkapa seksuaalisuudesta kertovat siinä kokemuksia omasta elämästään, niin naurua pulpahtelee ja kun spontaani yleisö kommentoi, pulpahtelu muuttuu räjähtelyksi. Luennon aihe voi olla mikä tahansa, kokemukset ovat arkipäivää ja itsekoettu koskettaa. Seksuaalisuus on palikkatalon palikoista vain yksi muiden joukossa, siinä kuumalla linjalla kumminkin. Kannattaa mennä kuulolle oman kumppaninsa kanssa. Parisuhdekin on (makean) naurun paikka!