Vähänkin on paljon

"Pilvet kulkee kulkuaan, laula sinä vaan!"

Siivoustalkoiden periaate

Tämä kesä on ollut kuin kesäkeittiön pappilan hätävara: äkillisiä lähtöjä ja vaarallisia(kin) tilanteita. Sisäistä iloa ja tuskaa, auringon kirkasta valoa, onnea ja iloa. Kyyneleitä. Naurua. Taidetta. Paljon luettuja kirjoja, siivousta ja  juhlia, marjastamista ja kirjoittamista. Ennen muuta  vieraita, siis rakkaita omaisia ja ystäviä.

Blogi on saanut odotella yhden harmillisimmasta päästä olevan pikku sähköpiikin iskettyä verkon kautta tietoliikenteemme reitintimeen. Olimme Soneran ansiosta kolme viikkoa ilman nettiyhteyksiä. Tätä modeemimme salaista katoamista välillä Toijala - Kauhajoki voisi suositella jonkun salapoliisin tutkittavaksi. Oma olettamukseni on, että se lepää vaikkapa Kauhavan postin nurkassa ihmettelemässä miksi kukaan ei nouda sitä luokseen. Lopulta Sonerassa päädyttiin lähettämään uusi härpäke ja hyvittämään asiaa antamalla jopa yksi laajakaistakuukausi ilmaiseksi!

Toinen sähköpiikki sulattikin sitten erään hiustenkuivaajan paikassa, joka toimi ateljeena taiteita harrastavalle miehelleni. Siellä fööni oli lepäillyt muutamia viikkoja käyttämättömänä taulujen kuivattamistyöskentelyä odotellen. Jollakin millälie ukonilmalla pistorasiaan tuli ilmeisesti sähköpiikki ja sen jälkeen kyseinen vempele otti ja suli. Kaikki kolme huonetta (ystäviemme asumaton kotitila) talon alakerrassa oli sitten ylt´ympäriinsä mustien muovinokihiukkasten peitossa. Se oli kamalaa, mutta yhteisistä talkoohetkistämme ystäviemme kanssa tuon sotkun siivoamisessa tuli hauskaa ja mukavaa. Homma on jo hanskassa, vaikka vähän vielä kesken.

Kävimme eilen ensi-iltaelokuvissa katsomassa filmin "Kekkonen tulee!" Siinä Kristiina Elstelä omassa roolissaan luetteloi erilaisia asioita. Häntä matkien voin luetella ne paikat, joissa olen tänä lämpimien vesien kesänä saanut vanhahkoa kehoani liotella: Honkajoella Karvianjoessa, Aronkylässä Kyrönjoessa, Isojoella Kangasjärvessä, Nummijärvellä Majaniemessä ja campingilla, Teuvan Parrassa ja Kurikassa erään ystäväpapin uima-altaassa.  Tämä luettelo kertoo myös jotain lomamatkailumme rajoista :) Eipä silti, tulihan sitä kauempanakin käytyä. Kun kysyin mieheltä kesän kohokohtaa, vastaus oli yksiselitteinen: "Kun sain soittaa kaikille lapsilleni ja lapsenlapsilleni kannelta Perniön vanhassa tuvassa - ja he jopa kuuntelivat." Täyttyivät ne silmät kyynelistä minullakin juuri silloin. Yksi onnenhetkistä oli juhannuksen leppoisa yhdessäolo.