"Tunnen rauhaa, iloa, kun saan lasta katsella..."

Sinitintti ruoka-astialla- tänään sinne lisättiin paljon pähkinöitä!

Meidän jouluun valmistumistamme vaivaa tänä vuonna ihmeellinen asia. Olemme onnistuneet sisäistämään hitauden filosofian. Nytkin nökötämme pöydän ääressä märehtien äsken syömäämme roskaruoka-annosta. Ukko aikoo ettonelle, minä olin jo ennen ateriaa. Olemme kyllä saaneet jotain aikaiseksikin, mutta siivoamisen aloittaminen "ottaa hietahan", niinkuin meilläpäin sanotaan. Mutta onhan tässä vielä kaksi päivää aikaa ennen sunnuntaita. Eilen siivousaikeet kaatuivat "joululahjaan", kun sain miehen sijasta mennä tunniksi nautiskelemaan hierojan pöydälle. Sieltä päästyäni kiiruhdimme kuin kedon paimenet - emme Beetlehemiin - vaan körttiseuroihin ystävien luo. Tämä oli autuaallinen vaihtokauppa. Siivoukset jäivät, mutta sielun ja mielen täytti tunnelmallisessa tuvassa syvä ilo. "Tunnen rauhaa, iloa, iloa, kun saan lasta katsella. Herra, auta meitä."  (SV 285: 6)
   Seuroissa korostui yksi aihe, lapsen huomaaminen, siis ihan kenen tahansa lapsen tai nuoren. On tärkeää, että lapsen ympärillä olevat aikuiset katsovat silmiin, puhuvat, oikeasti näkevät lapsen tai nuoren. Saattaapa siinä käydä niinkin, että nuoren ihmisen huomaaminen ja hänen elämänsä hädän näkeminen estää jonkin synkistä synkimmän tapahtuman, joidenkaltaisten edessä politiikotkin myöntävät voimattomuutensa.

   Itse asiassa ennen hierojalle pääsyäni istuimme pari tuntia ystäväni kanssa teekupposten ääressä rupatellen. Hän, kokenut opettaja, sanoi sarvien kasvavan päähänsä, kun kuuntelee nuoren polven puhetta opiskelun "etäistämisestä". "Olen vankasti sitä mieltä, että nuori tarvitsee vierelleen turvallisen aikuisen, vielä lukioiässäkin. Ja aivan varmasti tehtävät tulevat luokassa paremmin tehdyksi kuin kotona tietokoneen ääressä."

Ja niin vierähti se päivä ja kohta tämäkin. Joulumusiikki soi, sänkyvaatteet on kääritty pakkaseen vietäväksi. Kyllä tämä joulu tästä. Hitaasti. Mutta varmasti :)

"Kristus aivan avuton, avuton, syntisille lahja on. Herra, auta meitä!"  (SV 285: 8)