Me olemme nyt noin kolmen kuukauden ajan juoneet joka aamu vastapuristettua hedelmä- tai vihannesmehua. Joka kerta sekaan on puserrettu pieni palanen tuoretta inkivääriä.
Mieheni, jolle käveleminen ja liikkuminen on ollut hidasta ja hankalaa, on nyt vajaan kuukauden verran entisen puolen kilometrin lenkin sijaan innostuneesti taivaltanut päivittäin yli kolmen kilometrin lenkkejä. Kivut jaloista ovat hävinneet, ne ovat notkistuneet ja into kunnon kohentamiseen on suuri. Pari kertaa meidät on jo nähty keskustassa reppu selässä kirjasto- ja kauppa-asioilla.
En keksi mitään muuta syytä kuin inkiväärin, jonka nimeen monet ovat jo vannoneet vuosien ajan.
Tänään oli valtakunnallinen Parkinson-kävelypäivä. Me eteläpohjalaiset kävelimme Joupiskalla Seinäjoella. 1,8 km:n lenkki tuntui lyhyeltä. Mutta olipa upea, esteetön rata huonosti liikkuville. Siellä olisi selvinnyt vaikka pyörätuolilla. Reitin varrella oli runotauluja, laavu ja hiljentymiskappeli. Päätimme palata toisenkin kerran tuonne liikkumaan (ja syömään nuotiomakkaraa).
Parkinson-kävelyllä haluttiin kiinnittää ihmisten huomio tähän sairauteen. Se ei suinkaan ole elämän loppu, vaikka tuokin mukanaan monenlaista pientä vaivaa.
Ajattelen, että inkivääri- ja mehu"herätyksen" takana kulkee suurempi johdatus. Me olemme saaneet avun osaksemme oikeaan aikaan, niinkuin Raamattu lupaakin. Kannattaa pyytää - ja luottaa.
 |
| Inkivääriä ja omenoita :) |
 |
| Näillekin tossuille on tullut käyttöä! |
 |
| Kotimetsässä jälleen! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti