sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Joulun alla

Joulun alla! Jäänkö joulun alle todella? :)  Ai, ai! Tällaista en kyllä halua. Ravistelen joulun pois päältäni ja mietin, minkälaisena se  meille aikanaan tulee? Ainakin nyt on todella rauhallista kaiken sotkun keskellä. Kohta lähdemme "Kauneimpiin joululauluihin".
   Rivitalossamme todettiin marraskuulla pitkään muhinut vesiongelma. Välttyäkseni puuduttavalta selittämiseltä totean vain, että huonosta rakentamisesta ja lisäksi  myöhemmin tapahtuneesta yläkerran rakentamisen virheestä johtuen vintin katto jouduttiin purkamaan kokonaan. Seinät olivat vain osaksi kosteat eivätkä homeessa, niin kuin kahden muovin välimaastossa roikkuvat märät kattovillat olivat. Nyt ihanat remonttimiehemme rakentavat jo uutta. Pääsemme tapettikaupoille kiitollisina siitä, että vika huomattiin nyt, eikä sitten kun katto olisi romahtanut alas. Tapetit taitavat olla yhteinen joululahjamme. Tuon vian löytyminen on kyllä johdatusta, jossa hiiret näyttelevät pääosaa. Mutta se on jo aivan uuden tarinan aihe. Niinkuin sekin, miten selviämme taloudellisesti?

Kriiseissä on aina se hyvä puoli, että jotain uutta syntyy. On pakko miettiä uudelleen tavaroita, omistamista, suhdetta rahaan - niin, ja suhdetta jouluun. Meillä näyttää tulevan sellainen juhla, jossa toteutuvat laulun sanat: "Kaks´vain valveil´ on puolisoa..." Olemme joulun kahdestaan. Kuitenkin kirkkokuorolaisen joulu ei ole ollenkaan yksinäinen. Aika ison loven jouluaatosta ja joulupäivästä lohkaisee laulaminen, toisten kanssa laulaminen. Ja miten tuo laulaminen viekään mielen aivan uusiin sfääreihin. Joululaulujen sanat avaavat ajatuksia ja johdattavat ne Jeesus-lapsen seimelle ja monesti myös omaan sydämeen. "Odotan jouluvierasta"- laulusta soi korvamatona keskeltä laulua pieni pätkä alton stemmaa "...vaan köyhän sydän ennallaan..." Vaikka en juuri nyt muuta laulusta muistakaan, niin noista sanoista jokaisella on mielessäni yhtäläinen painoarvo: köyhän (ei voisi osuvammin ilmaista omaa tilaani ja tilannettani) sydän (minun keskukseni) ennallaan (ei ainakaan parempi tai hienompi kuin viime jouluna).
Tällaisena köyhänä ja puutteellisena jään iloisin mielin odottamaan, saadaanko remontti valmiiksi ennen joulua. Eräässä adventtivirressä laulettiin: "Voi jospa minäkin huoneesi olla voisin, niin kiitokseni toisin, sinulle, armoisin."