Nyt on oikea aika grillata, syödä ulkona, kävellä metsässä, haistella tuoksuja, kuunnella linnunlaulua. Juuri nyt. Kuukauden päästä juhannuksena linnut vaikenevat ja pessimistit huokaavat: "Nyt se kesä sitten meni. Tästä päivä vain lyhenee ja pian jo sataa lunta!" Grrrr... nythän on kevät!
Joku tuttuni, joka selvisi pahasta alkoholiriippuvuudesta sanoi, ettei juomavuosinaan tiennyt vuodenajoista mitään. Ihan sama oliko marraskuu vai toukokuu. Totta varmaan. Voiko selvinkin päin käydä niin? Ehkä ei ihan, mutta melkein. Jos hautaudun töitteni alle sisätiloihin tai nukun väsymystäni kauniit illat tai raikkaat kevät/kesäaamut, hukkaan kallisarvoisia hetkiä. Riippumatto tai mukava lepotuoli terassilla auttaa väsynyttä nauttimaan ulkoilmasta.
Kevät tarjoaa ilmaista terapiaa. Puutarha, tuore multa, kukantaimet, vihannesten siemenet - kaikki se, minkä kasvua voimme turvata ja edistää, auttaa meitä selviämään pienistä huolistamme. Aurinko paistaa vinosti, mustarastas ja peipposet musisoivat, ja siinä sitten pieni ihminen vain ihmettelee elämää. Uuden kasvun salaisuuden seuraaminen myös puutarhassa on parasta ohjelmaa ja voittaa teeveen uusinnat huipusti!
Silti ihan kaikkein parasta on uusi ihmistaimi - meidän perheessämme Eemeli, joka syntyi maailmaan keskelle kauneinta kevättä. Siis matkaan pikkuista katsomaan! Lämpimistä kevätpäivistäkään ei tarvinnut luopua, sillä "etelänmatkamme" osui koleiksi ja viimaisiksi päiviksi. Tuore kevään ihme, Eemeli, tuhisi tyytyväisenä äidin ja isän lähellä sairaalan perhehuoneessa. Siinäpä ihmistaimen oivallinen kasvupaikka!
 |
| Näin kukkivat sireenit Eemelin vanhempien kotipuutarhassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti