Silmu

Kyllä kylmässä pohjoisviimassa keinuvassa ohuessa syreeninoksassa on jo pullevia silmuja. Tämä kevät etenee niin hitaasti, että toivo on haettava pienistä asioista. Lähtiessäni ottamaan kuvaa, paistoi aurinko, mutta sekin auringon
(k)ilo välähti oksilla vain pienen hetken. Pilvet peittivät auringon ennenkuin ehdin kamerani kanssa puutarhaan. Ja räntää on luvassa.
Silti, silmut ovat olemassa ja kesä on tulossa.
Kevät on muutenkin silmumaista aikaa. Tulossa ovat koulujen päätösjuhlat. On valmistumisjuhlia ja lakkiaisia. Moni äiti ja isä miettii nuorensa tulevaisuutta. Nuori ihminen on kuin nuppu tai silmu, jonka kasvua pitäisi osata oikealla tavalla tukea. Niinkuin silmua ei voi avata väkisin, niin ei nuoren ihmisen elämääkään. Hänen on saatava uneksia, haaveilla ja sitten tehdä toiveistaan totta vaikka vastatuuleen heittäytyen.  Jokaisella on oikeus omiin virheisiinsäkin. Aikuiseksi kasvaminen on kuitenkin vaikeaa, ellei nuorella ole lähellään kasvua tukevia, herkkiä, mutta vahvoja aikuisia. Tärkeää on kuunnella nuoren omia tunteita ja ajatuksia. Ja jokaisella on hyvä olla olkapää tai syli, johon voi petettynä, pettyneenä tai pettäjänä tulla tuskaansa purkamaan.

Ihania silmuja ovat myös odottavien äitien lempeänpyöreät vatsakummut. Niissä asustavat kohdun lämmössä pienet ihmistaimet, jotka ajallaan parkaisevat ensimmäisen huutonsa putkahtaessaan ennestään niin outoon olotilaan. Tuota huutoa ja sen huutajaa ei voi rahassa mitata. Jos Edvard Munchin "Huudosta" maksettiin 90 miljoonaa euroa, niin kukaan äiti tai isä ei ainakaan täällä hyvinvoivassa lännessä möisi huutajaansa mistään hinnasta. Rakkautta ei mitata rahassa. Miksi sitten kasvaessaan moni nuori jää yksin? Vaikea kysymys.


Meillä kävi jokin aika sitten remonttireiskana seurakunnan suntio. Mukana putkimieshommissa oli hänen pikkuinen poikansa, noin kahdeksan vuotias. Kysäisin pojalta, mikä hänestä tulee isona. "Hmmm- öööö- seurakuntamestari!" "No miksi"? kysäisin. Hän vilkaisi isäänsä, joka katsoi häntä hyvin hellästi, ja sanoi sitten: "Minä tahdon tulla isääni!" Melkein tuli tippa linssiin meillä kaikilla.